Asiakkaan tietoturvakysely on helppo sivuuttaa, jos laki ei suoraan koske omaa yritystä. Muutaman kuukauden päästä saapuu kuitenkin toinen kysely. Kolmannen kohdalla asiakas tekee jo selväksi, mistä on kyse: vastaukset voivat ratkaista, pysyykö yritys toimittajalistalla.
Tietoturvavaatimukset eivät kuitenkaan ole pelkkä hallinnollinen rasite. Hyvin hoidettu tietoturva voi avata ovia uusiin asiakkuuksiin, nopeuttaa myyntiä ja auttaa säilyttämään nykyiset asiakassuhteet.
Artikkeli on osa Merinovan, Loihteen ja Cyberdayn yhteistä sarjaa siitä, miten tietoturvavaatimukset käännetään menestystarinaksi. Miksi asiakkaat vaativat toimittajiltaan tietoturvaa?
Suomen kyberturvallisuuslaki (124/2025) tuli voimaan 8.4.2025. Se perustuu EU:n NIS2-direktiiviin ja velvoittaa muun muassa energia-, liikenne- ja terveydenhuoltoalan toimijoita hallitsemaan kyberturvallisuusriskejään, myös toimitusketjuissaan.
Vaikka laki ei koskisi yritystä suoraan, sen vaikutukset voivat näkyä asiakkaiden vaatimuksissa. Käytännössä tämä tarkoittaa tietoturvakyselyitä, sopimusehtoja ja tarjouspyyntöihin sisältyviä vaatimuksia.
Asiakas voi esimerkiksi edellyttää dokumentoituja tietoturvakäytäntöjä, riskienhallintaa ja nopeaa ilmoittamista tietoturvapoikkeamista. Toimittajan on siis pystyttävä osoittamaan, miten sen tietoturva on hoidettu.
Tietoturva voi olla ratkaiseva tekijä toimittajavalinnassa. Energiayhtiöiden ja muiden kriittisten toimijoiden on arvioitava toimittajiensa tietoturvaa, joten selkeästi dokumentoidut käytännöt helpottavat toimittajan hyväksymistä.
Esimerkiksi teollisuusyritykselle, ohjelmistotoimittajalle tai insinööritoimistolle tietoturvan taso voi ratkaista, pääseekö yritys mukaan tarjouskilpailuun. Hyvin hoidettu tietoturva voi siten avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Tietoturvakyselyyn vastaaminen voi viedä viikkoja, jos tietoja joudutaan keräämään eri henkilöiltä ja järjestelmistä.
Kun käytännöt ja niitä tukevat dokumentit ovat valmiina, samoja vastauksia voidaan hyödyntää useissa asiakaskyselyissä. Tämä nopeuttaa tarjousprosesseja, vähentää hallinnollista työtä ja antaa asiakkaalle ammattimaisen kuvan yrityksen toiminnasta.
Tietoturvavaatimukset koskevat myös nykyisiä toimittajia. Asiakkaat arvioivat toimitusketjujaan uudelleen sitä mukaa, kun niiden omat velvoitteet tarkentuvat.
Toimittaja, joka pystyy osoittamaan tietoturvansa tason, on vahvemmassa asemassa sopimuksia uusittaessa. Jos vaatimuksiin ei pystytä vastaamaan, asiakas voi harkita toimittajan vaihtamista.
Tietoturvakyselyiden sisältö vaihtelee, mutta samat teemat toistuvat:
Vastausten tueksi tarvitaan usein näyttöä, kuten toimintaperiaatteita, ohjeita tai riskiarvioita. Jos jokin käytäntö puuttuu, kannattaa esittää konkreettinen suunnitelma sen toteuttamiseksi.
Tietoturvatyön aloittaminen ei välttämättä vaadi omaa tietoturvatiimiä tai välitöntä sertifiointia.
Ensimmäinen askel on nimetä vastuuhenkilö ja dokumentoida jo käytössä olevat toimintatavat. Monissa yrityksissä esimerkiksi varmuuskopiointi, käyttöoikeuksien hallinta ja henkilöstön perehdyttäminen ovat jo osa arkea. Kun käytännöt kirjataan ylös, syntyy pohja asiakaskyselyihin vastaamiselle ja mahdolliset puutteet tulevat näkyviin.
Työlle kannattaa valita myös selkeä rakenne. Esimerkiksi ISO 27001 tarjoaa tunnetun viitekehyksen tietoturvan järjestelmälliseen hallintaan, vaikka sertifiointi ei olisi vielä ajankohtaista.
Keskeiset dokumentit, kuten tietoturvapolitiikka, riskiarvio ja poikkeamien käsittelyohje, kannattaa koota yhteen. Näin tiedot ovat helposti saatavilla seuraavaa asiakaskyselyä varten.
Tietoturvallisuustoimenpiteiden jalkauttamisen onnistuminen edellyttää vähintäänkin selkeää omistajuutta.
Organisaation sisällä on oltava määritellyt vastuuhenkilöt osa-alueittain, jotta voidaan varmistua siitä, että joku aidosti varmistaa niiden toteutumisen. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että pitäisi olla tietoturvallisuuden asiantuntija, jotta oman organisaation tietoturvallisuuden tilaa voisi kehittää.
Ulkopuoliseen apuun voi ja kannattaakin tukeutua tiettyyn pisteeseen asti. Olennaista on miettiä, miten paljon työtä on tehtävänä, ja onko järkevämpää sitoutua pysyvään työntekijään, vai sopiiko joustavasti mitoitettu palvelu tunnistettuihin tarpeisiin paremmin.
Toimitusketjuihin kohdistuvat tietoturvavaatimukset lisäävät toimittajien tarvetta osoittaa, miten niiden tietoturva on järjestetty.
Tavoitteena ei kuitenkaan pitäisi olla vain yksittäisen kyselyn läpäiseminen. Kun tietoturvaa hallitaan suunnitelmallisesti, asiakasvaatimuksiin vastaaminen helpottuu, myyntiprosessit nopeutuvat ja yrityksen asema luotettavana toimittajana vahvistuu.
Parhaimmillaan tietoturva muuttuu asiakkaan asettamasta vaatimuksesta kilpailueduksi, joka auttaa voittamaan uusia asiakkuuksia ja säilyttämään nykyiset.
---
Miten tietoturvavaatimuksista tehdään liiketoiminnan mahdollisuus? Tule mukaan webinaariimme kuulemaan, miten vaatimuksiin vastaaminen voi vahvistaa yrityksesi kilpailukykyä.