Millaisen uhkan mahdollinen kauppasota Yhdysvaltain ja Euroopan välillä tariffeineen ja pakotteineen asettaa IT-infrastruktuurille? Miten suomalaisissa yrityksissä ja organisaatiossa tulisi varautua globaalin geopolitiikan kiristymisen esiin nostamiin riskeihin? Näihin kysymyksiin vastaa Loihteen teknologia- ja kehitysjohtaja Janne Pirttilahti.
Eurooppalaiset organisaatiot ovat suurelta osin rakentaneet IT-infrastruktuurinsa yhdysvaltalaisten yritysten palveluiden päälle. Myös eurooppalainen kyberpuolustus nojaa hyvin pitkälle amerikkalaisiin tuotteisiin. Yhdysvaltalaiset ja israelilaiset yritykset hallitsevat Euroopan tietoturvamarkkinaa. Yhdysvallat on nähty vakaana kauppa- ja turvallisuuskumppanina, mutta viime aikoina poliittiset riskit ovat kasvaneet ja epävarmuus lisääntynyt.
"IT-infrastruktuuri on noussut geopoliittiseksi välineeksi ja tärkeäksi osaksi eurooppalaista turvallisuuskeskustelua samalla tavoin kuin energiaratkaisut aiemmin", Pirttilahti kiteyttääEsimerkiksi Microsoftilla on arvioiden mukaan 73–80 % markkinaosuus eurooppalaisen julkishallinnon toimisto-ohjelmistoissa. Microsoftin, Google ja Amazonin yhteenlaskettu markkinaosuus pilvipalveluissa EU:n alueella on noin 70 %.
"Yhdysvaltalaiset palveluntuottajat ovat saaneet hallitsevan osuuden markkinoilla. Tähän on monia eri syitä. Piilaaksosta vauhdilla kummunnut teknologiakehitys on tarvinnut globaalisti skaalautuvia pilvipalveluita. Tämä skaalaetu tuo mukanaan kustannus-laatusuhteen, jonka kanssa on vaikea kilpailla. Asiantuntijaosaaminen, kumppanuusverkostot ja työkalut on suurelta osin rakennettu yhdysvaltaisten teknologiajättien palveluiden ympärille. En siksi pidäkään realistina ajatuksina puheita, joissa ajateltaisiin eurooppalaisten toimijoiden yhtäkkiä ryhtyvän IT-infrastruktuurin kannalta kokonaan “omavaraisiksi”. Mutta samalla näen tässä hetkessä myös ison mahdollisuuden eurooppalaisen teknologiakehityksen kysynnän kasvulle ja vauhdittumiselle", Pirttilahti toteaa.
IT-ratkaisuiden toimintavarmuuteen ja tietoturvaan liittyvät kysymykset ovat osa jokaisen organisaation riskienhallintaa. Millaisia riskejä tämänhetkinen kiristynyt kauppapolitiikka voi tuoda suomalaisyrityksille?
"Ensimmäisenä vastaan tulee kustannusriski. Mahdollinen kauppasota ja valuuttavaikutukset voivat nostaa lisenssi- ja pilvikustannuksia merkittävästi nopeallakin aikataululla. Säilyvätkö palvelut, sopimukset ja ehdot eurooppalaisille toimijoille ennallaan? Voidaanko luottaa siihen, että yhdysvaltalaispalvelut sitoutuvat eurooppalaiseen regulaatioon? Pahimmissa riskiskenaarioissa palveluiden toimintaa voidaan rajata Euroopassa, jolloin paitsi kilpailukyky myös toimintavarmuus vaarantuisi", Pirttilahti summaa eri sidosryhmien esiin tuomia ajatuksia ja kertoo yritysten aktivoituneen pohtimaan varautumiskeinoja.
Aktiivinen johtajuus muutostilanteissa on välttämätöntä.
"Aloittaa voi vaikka heti käynnistämällä organisaatiossa keskustelun siitä, mitä tapahtuu, jos IT-palveluiden kustannukset nousevat merkittävästi. Tai mitä tapahtuu, jos palveluiden käyttöön tulee katkoksia? Tärkeintä on tunnistaa liiketoimintakriittinen data ja sen sijainnit. Tämän kriittisen datan ja tärkeimpien prosessien osalta on hyvä varautua selvittämällä vaihtoehtoiset arkkitehtuuriratkaisut sekä exit-suunnitelma. Tähän selvitystyöhön kuuluu hinta-arviot, tehtävälistaukset, osaamistarpeiden kartoitukset sekä työmääräarviot. Hyvä on myös miettiä uusia palveluita kehittäessä, miten niistä tehdään mahdollisimman alustariippumattomia ja sellaisia, että palveluntoimittajan vaihtaminen on tarvittaessa mahdollista", Pirttilahti neuvoo.
Jos riippuvuutta amerikkalaisteknologiasta halutaan vähentää, tarjolla on kolme realistista teknologista polkua:
1. Onprem / oma infrastruktuuri. Tämä vaihtoehto tarjoaa täyden kontrollin, mutta korkeammat kustannukset ja hitaamman kehityksen.
2. Amerikkalainen pilvi + vahva salaus. Data salataan omilla avaimilla, jolloin palveluntarjoaja ei pääse sisältöön käsiksi. Tämä on käytännössä jo toteutettavissa ja käytössä kriittisillä toimialoilla. Ratkaisu ei toisaalta suojaa mahdollisilta palvelukatkoksilta.
3. Eurooppalaiseen tai modulaariseen arkkitehtuuriin siirtyminen. Tässä vaihtoehdossa palvelut kootaan useista eurooppalaisista ja/tai opensourcekomponenteista. Tähän ratkaisuun siirtyminen vaatii enemmän suunnittelua, integraatiota ja osaamista ja tuo täten myös lisäkustannuksia.
"Kaikkea ei tarvitse eikä voi muuttaa kerralla. Näen tilanteessa myös paljon kehittymis- ja kasvumahdollisuuksia! Niiden suomalaisyritysten, jotka tarjoavat luotettavia vaihtoehtoja nykyisille palveluille, kannattaa ehdottomasti nyt painaa kaasua Euroopan markkinoilla!", Pirttilahti kannustaa.