Yritysverkko ei ole enää vain taustajärjestelmä. Sen merkitys on liiketoiminnan kannalta entistä keskeisempi, sillä yrityksen tehokkuus, työn sujuvuus ja kyky palvella asiakkaita riippuu pitkälti verkon toiminnasta. Tulevaisuuden autonominen yritysverkko ei ainoastaan toimi, vaan se myös oppii, ennakoi ja korjaa itseään.
Mikä on autonominen verkko? Kyse on järjestelmästä, joka ylläpitää toimintavarmuutta ilman jatkuvaa manuaalista puuttumista. Siinä tekoälypohjainen toimintakerros seuraa ympäristöä reaaliaikaisesti ja tekee korjauksia ennen kuin käyttäjät edes havaitsevat ongelmia. Tämän ansiosta verkko toimii tasaisemmin ja palvelut pysyvät käytettävissä myös tilanteissa, joissa perinteinen järjestelmä hidastuisi tai pätkisi.
Moderni ja autonominen verkko toimii älykkäästi ja suojaa yrityksen toimintaa samaan aikaan. Se on sekä tekniikkaa että osa yrityksen strategista kyvykkyyttä ja selkeä kilpailuetu.
Tekoälyllä on keskeinen rooli autonomisen verkon toiminnassa. Se tarkkailee jatkuvasti verkon tilaa ja reagoi havaittuihin poikkeamiin. Jos esimerkiksi jokin reitti ruuhkautuu, tekoäly voi ohjata liikenteen vaihtoehtoiseen yhteyteen. WLAN-verkossa se voi säätää kanavia ja tehoja kuormituksen mukaan ja parantaa yhteyksien laatua ja käyttökokemusta.
Tietoturva on totta kai oleellinen osa autonomisen verkon kokonaisuutta. Jos tekoäly havaitsee haitallista liikennettä, se voi eristää laitteen automaattisesti ja ilmoittaa ylläpidolle. Uhat eivät enää jää kiinni jälkikäteen, vaan verkko reagoi itse. Tämä lyhentää reagointiaikoja ja parantaa koko ympäristön turvallisuutta. Verkko ei jää odottamaan ylläpidon toimia, vaan ryhtyy niihin heti uhan havaittuaan.
Yritysverkon suorituskyky vaikuttaa työn sujuvuuteen. Pienetkin viiveet tai sovellusten hidastuminen heikentävät tuottavuutta. Siksi modernia verkkoa tarkastellaan kolmesta näkökulmasta, jotka täydentävät toisiaan.
AI-analytiikka seuraa jatkuvasti verkon suorituskykyä kokonaisvaltaisesti ja ehdottaa parannuksia. Asiantuntijat käyvät läpi ehdotukset ja toteuttavat ne, jotka tuovat eniten arvoa. Näin verkko kehittyy jatkuvasti asiakkaan liiketoiminnan mukana ilman erillisiä projekteja.
Autonominen verkko tarvitsee luotettavan tietopohjan. Kun telemetria, häiriötilanteet ja käyttödatan eri muodot kerätään data lakeen yleensä laitevalmistajien hallintajärjestelmiin, niistä muodostuu sitten joukko tietovarastoja ja saadaan rakennettua kattava kokonaiskuva verkon tilasta. Data lake on siis kuin verkon oma muistikirja. Tekoäly verkkolaitevalmistajien hallintajärjestelmissä pystyy analysoimaan tätä kerättyä tietoa ja löytämään trendejä, jotka muuten jäisivät ehkä kokonaan huomaamatta. Tämä tietopohja on sitä kaivattua öljyä, jotta tekoälykone pysyy käynnissä. Toivottavasti kaikesta tulee avoimempaa tulevaisuudessa rajapintojen kautta. Tekoälykyvykkyydet kehittyvät todella nopeasti ja on ennustettu, että nykyinen kahdeksan vuoden mittainen kehityssykli loppuu vuonna 2030. Seuraavan sukupolven syklinkesto kiihtyy 2–4 vuoteen, joten kehitys tulee olemaan nopeaa.
Vuonna 2035 yritysverkko toimii pitkälti autonomisesti: se havaitsee poikkeamat, korjaa viat ja torjuu uhkia ennen kuin ne ehtivät vaikuttaa käyttäjiin. NOC:n rooli on muuttunut valvojasta verkon valmentajaksi, sillä suurin osa häiriöistä ratkeaa automaattisesti, ja asiantuntijat keskittyvät tekoälyn ehdottamien optimointien arviointiin. SOC eli kyberturvakeskus puolestaan hyödyntää jatkuvaa riskimallinnusta: verkko eristää haitallisen liikenteen itsenäisesti, ja analyytikot kehittävät AI-puolustusta sen sijaan, että ratkoisivat yksittäisiä tapauksia.
Yhteinen data lake ja yhdistetty NOC-SOC-tilannekuva tekevät toiminnasta saumatonta. XR-työkalut tuovat tähän uuden ulottuvuuden, ja asiantuntijat voivat tarkastella verkkoa kolmiulotteisena suurilta virtuaalinäytöiltä. Mukana toiminnassa on myös työkaveribotteja, jotka auttavat simuloimaan uhkatilanteita ja tekemään päätöksiä täysin uusissa käyttöliittymissä, jotka visualisoivat verkon tilan reaaliajassa. Autonominen verkko ei siis vain pyöri taustalla, vaan toimii älykkäänä kumppanina, jonka kanssa ihmiset työskentelevät uuden sukupolven digitaalisissa ympäristöissä.
Runsaasti liiketoimintahyötyjä
Verkot ovat tulevaisuudessa entistä autonomisempia, mikä lisää toimitusten tehokkuutta ja virheiden minimointia. Tästä hyötyy myös liiketoiminta.
1) Tasaisempi palvelutaso ja parempi käyttäjäkokemus.
2) Tekoäly valvoo ympäristöä jatkuvasti ja auttaa pitämään verkon kunnossa tilanteissa, joissa perinteiset ratkaisut vaatisivat manuaalisia korjauksia.
3) Yritys saa ympäristön, joka tukee liiketoimintaa ja reagoi muutoksiin nopeasti.
Moderni ja autonominen yritysverkko tukee liiketoimintaa yhtä älykkäästi kuin se suojaa sitä. Kysy lisää asiantuntijoiltamme!