Tekoäly tappaa työpaikkoja. Niin teki internet, niin teki teollinen vallankumous. Mutta joka kerta kun vanha on kadonnut, uutta on syntynyt enemmän. Uskon, että näin käy tälläkin kertaa, vaikka murros tulee olemaan kivulias.
Näin "Liiketilaa myydään tai vuokrataan" -kyltin paikassa jossa on ollut R-kioski muistikuvani mukaan jostain 80-luvulta. Ei ole enää. Kyseisen R-Kioskin tappoi varmaan pitkälti kauppojen vapaat aukiolot, hetken se hyötyi internetin lisäämästä pakettitulvasta, mutta sen taisi korvata massiiviset pakettiautomaatit, joita on ahdettu läheinen kauppakeskus kohta niin täyteen, että sellaiseen on vaikea olla törmäämättä. R-Kioskin vieressä olleen videovuokraamon tappoi internet. Maailma muuttuu. Mutta maailma ei lopu.
Toinen klassinen esimerkki muutoksesta on pankkiautomaatti. Kun pankkiautomaatit yleistyivät Yhdysvalloissa 1990-luvulta lähtien, olisi luullut, että pankkitoimihenkilöt katoavat. Kävi päinvastoin. Boston Universityn James Bessen osoitti tutkimuksessaan, että automaatit laskivat konttorin pyörittämiskustannuksia niin paljon, että pankit avasivat enemmän konttoreita. Pankkitoimihenkilöiden työ muuttui käteiskäsittelystä asiakasneuvontaan ja palvelumyyntiin. Automaatio ei tappanut työtä vaan se muutti sitä. Toki murros jatkui. Sittemmin pankkiautomaatitkin alkoivat kadota, ja nykyään ns. walk-in pankkikonttoria ei taida Suomesta löytää, vaan perusasioihinkin pitää varata aika, koska maksukortit, internet, jne… mutta eivät pankit ole maailmasta kadonneet ja työpaikkoja on syntynyt taas muualle.
McKinsey Global Instituten tutkimus kertoo saman tarinan isommassa mittakaavassa: generatiivinen tekoäly voi automatisoida 60–70 % nykyisistä työtehtävistä, mutta samaan aikaan syntyy uusia rooleja (agent product managereita, AI-validoijia, "human in the loop" -tehtäviä ), joita ei ollut olemassakaan kaksi vuotta sitten. McKinseyn tuorein raportti (marraskuu 2025) korostaa, ettei kyse ole ihmisten korvaamisesta vaan ihmisten, AI-agenttien ja robottien yhteistyöstä. World Economic Forumin Future of Jobs 2025 -raportti antaa tähän konkreettiset luvut: vuoteen 2030 mennessä syntyy arviolta 170 miljoonaa uutta työpaikkaa ja 92 miljoonaa katoaa. Nettovaikutus on plus 78 miljoonaa. Työtä ei siis katoa vaan se vaihtuu.
En tiedä varmaksi, onko WEF oikeassa raportissaan. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Mutta uskon suuntaan. Ei ihmisen työ katoa, se muuttuu. Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei (jonka yrityksen tekemää Claudea itse käytän), kirjoitti tammikuussa 2026 laajan esseen "The Adolescence of Technology". Esseessä hän varoittaa suoraan: AI tulee aiheuttamaan "epätavallisen kivuliasta" murrosta työmarkkinoilla, ja puolet valkokaulustyön entry-level-tehtävistä voi kadota 1–5 vuodessa. Amodei ei ole mikään hypekauppias; hän on yksi harvoista AI-johtajista, joka puhuu riskeistä yhtä avoimesti kuin mahdollisuuksista. Ja silti hän rakentaa. Samaa ristiriitaa tai ehkä tasapainoa haemme mekin.
Erityisesti lyhyellä tähtäimellä kyse taitaa olla "vain" siitä, että moni työ muuttuu täysin ja nopeasti, ja muutoksessa on vaikeaa pysyä mukana. Tekoälykeskustelu kuitenkin, omassa kuplassa ainakin, pyörii todella paljon säästöjen, leikkausten, eliminoitavien työtehtävien jne. ympärillä. Uskon että mahdollisuuksia on myös. Me Loihteella uskomme että niitä on.
Toki haetaan tehokkaampaa tekemistä ja säästöjä. Mutta ne säästöt ja tehot voi sitten heti ohjata johonkin muuhun, joka tuottaa toivottavasti vielä enemmän. Muutos on nopea, siinä pitää pysyä mukana ja reagoida, mutta samalla etsien jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Tämä on se filosofia jota haemme. Siihen itse uskon ja siihen perustuu myös meidän tapamme viedä AI:ta organisaatiossa eteenpäin.