Tekoälyn käyttöönotto yrityksissä on monessa organisaatiossa jo alkanut. Osassa yrityksiä se on alkanut ‘piilossa’ teknologian edelläkävijöiden toimesta ja osassa hallitummin yrityksen lanseeraamia teköälykäytäntöjä, ohjeita ja politiikkoja seuraten. Teknologian "edelläkävijät" saattavat alkaa käyttämään ChatGPT:tä ja muita tekoälytyökaluja jo kuukausia ennen kuin IT-osasto ehti kirjata ensimmäistäkään ohjetta aiheesta. Ja juuri tässä piilee ongelman ydin. Kun tekoälyä käytetään ilman yhteisiä pelisääntöjä, yrityksen tärkein omaisuus, data ja yrityssalaisuudet, voivat päätyä vääriin käsiin. Ja pahimmassa tapauksessa koko internetille ja yrityksen kilpailijoille.
Moni avoimesti saatavilla oleva tekoälypalvelu toimii tavalla, jossa käyttäjän syöttämää dataa voidaan käyttää palvelun kehittämiseen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos työntekijä syöttää tekoälylle luonnostelman patentista, asiakastiedot tai vaikka tarjouspohjan, ei ole takeita siitä, etteikö tämä päätyisi osaksi tekoälymallin oppimateriaalia. Tietosuoja-asiantuntijan posket alkavat tässä kohtaa punottaa, eikä syyttä.
Yrityksen vastuulla on varmistaa, että työntekijät ymmärtävät, mihin tekoälypalveluja saa käyttää ja mihin ei. Tähän ei riitä pikainen muistutus Slackissa. Tarvitaan selkeät linjaukset, toimintaohjeet ja ennen kaikkea turvalliset työkalut, joiden avulla AI:ta voi hyödyntää ilman tietovuotojen pelkoa. Selkeä tekoälystrategia ja AI:n hallintamalli selkeyttävät toimintaa.
Jos yritys ei linjaa AI:n käyttöohjeistuksia, se ei tarkoita, että AI jäisi käyttämättä. Silloin AI:n käyttö tapahtuu yrityksessä piilossa, ilman valvontaa. Sen sijaan, että työntekijät jäävät painimaan yksin tekoälytyökalujen kanssa ja rakentelevat itsenäisesti ilman yrityksen virallista ohjeistusta integraatioita järjestelmien välillä, yrityksen kannattaa tarjota heille turvallinen ympäristö innovointiin. Kun työntekijöillä on käytössään hyväksytyt työkalut ja osaava tuki tekemiseen, he pääsevät hyödyntämään AI:ta täysipainoisesti ja ilman pelkoa siitä, että tekevät jotain väärin.
Yritysjohdon tehtävänä on nyt ottaa AI haltuun strategisena mahdollisuutena, ei kaoottisena riskinä. Tarvitaan yhteinen mandaatti, joka mahdollistaa ja rohkaisee työntekijöitä turvalliseen kokeilun ja innovointiin. Ilman pelkoa ja ilman riskiä datan ja yrityssalaisuuksien vuotamisesta.
Kyllä, etenkin avoimissa ja ilmaisissa tekoälypalveluissa. Jos palvelu käyttää käyttäjädataa apuna mallinsa kehittämiseen, on mahdollista, että data voi "vuotaa" mallin kautta muille käyttäjille. Siksi yrityksen tulisi käyttää suojattuja ja hyväksyttyjä työkaluja sekä luoda selkeä ohjeistus ja strategia teköälyn hallitulle käyttöönotolle.
Shadow AI tarkoittaa tekoälyn käyttöä organisaatiossa ilman virallista ohjeistusta tai valvontaa. Jos selkeitä toimintaohjeita ja hallintamalleja ei ole luotu, ihmiset alkavat pystyttää omia tapojaan toimia, koska olemassa oleva toimintamalli ja omistajuus on epäselvää tai malli liian hidas. Tämä voi johtaa siihen, että työntekijät käyttävät tietämättään epäluotettavia työkaluja ja toimintatapoja, jotka aiheuttavat kriittisen datan vuotamisen julkisuuteen.
Ensimmäinen askel on selvittää nykytilanne sekä suunnitella tiekartta ja tavoitteet AI-työkalujen hyödyntämiselle. On tärkeää määritellä yritykselle selkeät tavoitteet tekoälyn hyödyntämiselle, sekä ohjeet miten tekoälyä yrityksessä toivotaan hyödynnettävän. Tämän lisäksi tulisi valita luotettavat ja suojatut tekoälytyökalut, jotka mahdollistavat turvallisen innovoinnin.
Ei. Tekoäly tulee olemaan osa lähes jokaista työroolia tulevaisuudessa. Sen kieltäminen ei estä käyttöä, vaan siirtää sen piiloon. Fiksumpaa on ohjata käyttöä turvallisilla työkaluilla ja järkevillä ohjeilla. Näin toimimalla yritys saa tehokkaimmin ja turvallisesti hyödynnettyä tekoälyn tarjoaman potentiaalin.