Kuinka pitkällä suomalaisissa teollisuusyrityksissä ollaan AI-agenttien hyödyntämisessä? Mitä tämän päivän tekoälyagentit todella osaavat, missä niiden rajat kulkevat ja miten ne voidaan liittää osaksi kestävää, älykästä palveluarkkitehtuuria.
Mitä AI-agentit oikeastaan ovat, ja millaisia ongelmia ne voivat ratkaista teollisuusympäristössä? Tässä osuudessa selvitämme, missä vaiheessa teknologia nyt on ja millaisiin rajoitteisiin törmätään agenttiratkaisuissa teollisuudessa.
Todellinen kilpailuetu syntyy, kun tekoäly ja automaatio kytketään osaksi yrityksen kokonaisarkkitehtuuria. Tässä puheenvuorossa avataan, millaisia eroja on AI-palveluarkkitehtuurin suunnittelussa verrattuna yksittäisten ratkaisujen kehittämiseen ja miten saavutetaan skaalautuvia hyötyjä.
Valotamme konkreettisten asiakastarinoidemme kautta, miten teollisuusyritykset ovat hyödyntäneet automaatiota ja AI-ratkaisuja osana prosessejaan.
Kenelle:
Teollisuus- ja energialan toimijoilla digikehityksestä ja datan laadusta vastaavat henkilöt, palvelukehityksestä vastaavat ja IT-päättäjät.
Hiljainen tieto siirretään tekoälylle ennen kaikkea systemaattisen keruun ja rakenteistamisen avulla. Tässä kolme esimerkkiä tiedon keräys- ja siirtotavoista:
Yhdistämällä nämä menetelmät, hiljainen tieto saadaan koottua tekoälyn taustalla olevaan tietokantaan, josta se on helposti hyödynnettävissä uusien työntekijöiden perehdytyksessä ja arjen ongelmanratkaisussa.
Microsoft 365 Copilotilla ei tällä hetkellä voi luoda täysin autonomisia agentteja. Syynä on se, että markkinoilla ei vielä ylipäätään ole teknologiaa, joka mahdollistaisi aidosti itsenäisesti toimivat, ilman valvontaa päätöksiä tekevät agentit.
Copilotilla voidaan kuitenkin rakentaa rajattuja ja ohjattuja agenttimaisia työnkulkuja, esimerkiksi:
Näissä tapauksissa Copilot toimii ”boksin sisällä”: se toteuttaa tehtäviä itsenäisesti, mutta ennalta määriteltyjen rajojen ja sääntöjen puitteissa.
Täysin autonomista tekoälyagenttia varten tarvittaisiin lisäksi: