Q - Moni yritys jää jumiin AI-kokeiluihin ilman todellista liiketoimintahyötyä – miten Loihde varmistaa, ettei asiakkaillenne käy samoin?
A - Jotta näin ei käy, on kyettävä määrittelemään strategiset liiketoimintatavoitteet, joiden saavuttamiseen tekoälyä halutaan hyödyntää. Eli, ei lähdetä vain automatisoimaan jotain "tehtävää" vaan, pohditaan kokonaisvaltaisemmin ja strategisemmin sitä, mitä liiketoiminnan kannalta strategista tavoitetta tekoälyn avulla halutaan kyetä saavuttamaan.
Eli käytännössä meidän kokemuksen mukaan tärkeintä on se, että tekoälyn käytölle löytyy selkeä liiketoiminnallinen tavoite. Jos sellaista ei ole valmiiksi määritelty, me autamme asiakasta sanoittamaan sen. Ei siis riitä, että kokeillaan automatisoida jotain yksittäistä tehtävää, vaan pohditaan yhdessä, mitä liiketoiminnalle oikeasti merkittävää hyötyä halutaan saada aikaan. Sen jälkeen voidaan edetä pienillä kokeiluilla, joista opitaan nopeasti, ja skaalata ne asiat, jotka oikeasti toimivat. Näin vältetään se, että jäädään pyörimään pelkkien kokeilujen tasolle
Q - Miten tuollaista tekoälyapuria valvotaan? Senhän voisi periaatteessa hakkeroida ja laittaa yön hiljaisina tunteina tekemään pahojaan jonnekin, joka huomattaisiin vasta paljon myöhemmin.
A - Ratkaisut suojataan käyttäjä- ja roolikohtaisella pääsynhallinnalla, jatkuvalla lokituksella ja poikkeamien automaattisella seurannalla sekä selkeillä hälytystermeillä ja pelikirjoilla. Lisäksi pidämme ihmiset valvontaketjun keskellä: kriittiset toimet vaativat ihmishyväksynnän ja järjestelmät testataan säännöllisesti turvallisuus- ja red-team-testeillä.
Q - Onko prototyökaluilla kuten Figma Make, Magic Patterns tai Lovable on paikkansa protoilussa?
A - Jos pyritään koodiin niin puhtaasti promptpohjaiset koodi apurit eivät ole hyviä työkaluja, koska niissä kontrolli häviää. Käytännössä valitsen työkalun sen mukaan, missä kohtaa suunnitteluprosessia mennään. Figmaa hyödynnän mieluummin aiemmassa vaiheessa, kun konsepti on vielä hahmottelun tasolla. Kun suunnitelma selkeytyy ja voidaan hyödyntää koodia sekä siihen liittyviä menetelmiä, siirryn nopeasti Cursorin puolelle. Kummatkin, Figma ja Cursor, täydentävät toisiaan omassa työnkulussani hyvin. Esimerkiksi Figmassa voin nopeasti tehdä rautalankamallin, viedä siitä kuvan AI-avusteisesti Cursorille ja pyytää työstämään mallin pohjalta eteenpäin. Tämän jälkeen jatkan iterointia Cursorissa. Käytössäni on siis rinnakkaisia prosesseja, mutta täysin prompt-pohjaisia työkaluja en ole juurikaan käyttänyt, koska niissä kontrolli on usein rajallinen. Toki nämäkin työkalut kehittyvät nopeasti.
Q -Miten tämä tyyli tehdä design-työtä soveltuu mielestäsi olemassa olevan järjestelmän muokkaamiseen? Itse olen kokenut hankalammaksi tehdä pieniä halutunlaisia visuaalisia muutoksia AI-koodaamalla kuin Figmassa piirtämällä. Jos on olemassa jo jotain niin uuden tuotoksen pitäisi istua vanhaan.
Kyllä, näkisin asian samalla tavalla. Parhaimmillaan AI-avusteinen suunnittelu ja prototypointi toimii silloin, kun ollaan rakentamassa aivan uutta konseptia alusta alkaen. Tällaisissa tilanteissa menetelmät ja työkalut pääsevät oikeuksiinsa. Omissa projekteissani olen kokeillut tätä myös suuremmissa organisaatioissa, joissa käytössä on laajat design- ja Figma-systeemit sekä koodipohjainen design system. Näissä ympäristöissä olen huomannut, että tekeminen ei ole yhtä ketterää kuin uusissa, kevyemmillä käytännöillä varustetuissa projekteissa, mutta silti AI-työkaluista on hyötyä myös pienemmissä kehitysvaiheissa tilannekohtaisesti. On kuitenkin totta, että kun design system on viety pitkälle isoissa organisaatioissa, ketteryys kärsii. Tällöin esiin nousevat esimerkiksi tietoturvaan ja julkaisuputkiin liittyvät kysymykset. Jopa prototyypin jakaminen muille työntekijöille voi vaatia lisäselvityksiä ja järjestelyjä. Näissä tilanteissa Figma saattaa edelleen olla tehokkain vaihtoehto ideointiin ja alustavaan mallintamiseen.
Q - Miten olemassa olevan firman tyylin saisi hyvin yhdistettyä AI-avusteiseen suunnitteluun? Tuntuu että esim. Figma Make ei osaa tätä.
A - Vastaus riippuu paljon siitä, mikä on olemassa olevan design systeemin maturiteetti on ja miten se on toteutettu. Parhaimmillaanhan, jos se on on jo jollakin tavalla viety koodin puolelle, niin kannattaa lähteä sitä kautta tuomaan designin suuntaan. Ottaisin koodin ja pyytäisin muodostamaan sieltä suunnasta yhteisen design systeemin. Eli en lähtisi kuvista rakentamaan design systemia.
Q - Miten pitkään webinaarissa esitellyn NUA proton tekeminen vei aikaa?
A - Vastaavan proton tekemisessä puhutaan työaikana muutamista päivistä muutamiin viikkoihin. Totta kai riippuu, että mitä ollaan tekemässä. Tällaisessa kuvitteellisessa demoprojektissa, speksit eivät olleet niin tiukat, niin pystyi etenemään nopeasti. Totta kai aidoissa projekteissa on enemmän määrityksiä, jolloin tarkemmin ja varovaisemmin pitää edetä asioissa.
Q - Kuinka paljon menee rahaa eri AI-työvälinelisensseihin kun lähtee noita hyödyntämään, esim. Cursor ja Chat GPT?
A - Työkalujen lisenssikustannukset ovat erittäin maltillisia. Esim. Cursor on enterprise lisenssillä n. 18 - 20 euroa/kk. Tässä tarkempaa tietoa Cursorin hinnoittelusta: https://cursor.com/pricing ja tässä ChatGPT:n hinnoittelusta: https://chatgpt.com/pricing