Loihde Industry Day kokosi yhteen turvallisuuden, varautumisen, tekoälyn, datan ja ihmiset. Esiin nousi inhimillisyyden, tunteiden ja luottamuksen rooli nopean teknologiakehityksen aikakaudella. Vaikka tekoäly muuttaa ja automatisoi työtehtäviä, ihmistä tarvitaan edelleen ihmisten ja muutoksen johtamiseen, ja luovaan, strategiseen ja kriittiseen ajatteluun. Suomen ja yritysten kilpailukyky rakentuu osaamisesta, datasta, teknologiainnovaatioiden kekseliäästä soveltamisesta turvallisissa käyttöympäristöissä. Menestyvät organisaatiot ymmärtävät ihmisten merkityksen ja luovat luottamuksen ja yhteistyön kulttuuria unohtamatta tunteita ja empatiaa. Vain näin voidaan saavuttaa todellista uudistumista ja kilpailukykyä.
Limnéll: Turvallisuusosaamiselle on nyt kysyntää
Kansanedustaja Jarno Limnéll aloitti päivän pessimistisesti kertomalla, että synkät ajat ja turvallisuus ykköspuheenaiheena pysyvät pinnalla vielä monta vuotta, ennen kuin koittaa valoisampi ajanjakso. Suomi on kuitenkin nyt turvallisimmassa asemassa koskaan hyvän kokonaisturvallisuuden ja varautumisen ansiosta. Myös kasvu turvallisuus- ja puolustusteknologian markkinoilla tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia.
Muuttuvissa tilanteissa tärkeintä on kyky sopeutua ja tunnistaa vaikuttamiskeinot ja mahdolliset tavat toimia. Ihmismielen ja viestinnän merkitys on toiminnassa suuri, ja ihmiset pitääkin saada aktivoitua yksittäisinä turvallisuustoimijoina.
“Suurin uhka ei ole tekninen haavoittuvuus, vaan tiedon manipulaatio”
Forsgård: Varautumisella rakennetaan luottamuspääomaa
Netprofilen Christina Forsgård kehotti tekemään varautumissuunnitelman, jolla rakennetaan luottamuspääomaa. Hyvällä kriisiviestinnällä voi jopa estää kriisin, kuten myös varautumalla. Harjoittelua tarvitaan ja taitoja on hyvä kehittää kokeilujen kautta ja osallistamalla ihmisiä.
Yleisin tunne kyberhyökkäyksen iskiessä on ahdistus ja ärsyyntyminen. Ihmiset pitää rauhoittaa ja saada toimimaan organisoidusti. Liiketoimintalähtöisen kriisijohtamisen merkitys on suuri ja siihen kuluu mm. viestintä, teknologia ja juridiikka. Kolmannen sektorin valkohattuhakkerit ja yhteisöt ovat hyvä lisä omiin resursseihin.
“Joka hallitsee kyberkriisin, hallitsee kaikki kriisit”
Lisää Forsgårdin ajatuksia voit lukea tästä blogissamme elokuussa 2025 julkaistusta artikkelista>>
Hermansson: Skenaariotyöskentelyllä voi ennakoida tulevia toimintaympäristöjä ja kyberturvallisuuden kehitystä
Traficomin erityisasiantuntija Paul Hermansson käsitteli varautumista ja tulevaisuuden vaihtoehtojen hahmottamista skenaariotyöskentelyn kautta. Kun jo tällä hetkellä tekoäly muuttaa kyberympäristöä ja optimoi jokaista hyökkäystä, mitä on luvassa tulevaisuudessa? Tulevaisuudesta vallitsee erilaisia vaihtoehtoisia näkemyksiä. Kyberturvallisuuden muutostekijät 2035 -skenaarioissa tekoäly on yksi avaintekijä, johon vaikuttavat vallitseva ympäristö ja teknologian kehitys. Varautuminen pitäisi kohdistaa siihen mihin Suomessa ja yrityksissä voimme vaikuttaa nyt, jotta välttäisimme pahimmat seuraukset. Varautuminen tapahtuu seuraamalla muutoksia, ymmärtämällä vaikutukset ja harjoittelemalla toimintaa.
”Ennakointi on vaikeaa, tärkeää ja mahdollista"
Ailisto: Teollisuuden kilpailukyky vaatii rohkeutta radikaaliin uudistamiseen
VTT:n tutkijaprofessori Heikki Ailisto johdatti kuulijat tekoälyn maailmaan ja totesi, että tekoäly on mahdollisuus talouskasvun ja kilpailukyvyn ongelmien ratkomiseen, jos vain uskaltaisimme ideoida lennokkaammin, ottaa suurempia riskejä ja investoida isommin. Pelkkä tehostaminen eri riitä, vaan tarvitaan radikaalia uudistamista. Varsinkin pörssiyritykset ovat kuitenkin olleet innovaatioissa toistaiseksi hyvin varovaisia ja monesti on jääty tutkimuksen ja kokeiluprojektien tasolle todellisten hyötyjen rakentamisen sijaan.
Tekoäly on kuitenkin jo osoittautunut hyvin käyttökelpoiseksi mm. konenäössä, hahmontunnistuksessa ja ennustamisessa, myös konservatiivisella teollisuustoimialalla. Pettymyksiä on tullut liian vaikeista ja vääristä käyttökohteista. Oma laadukas data on avainasemassa ja tuo osaavien ihmisten käsissä kilpailuetua varsinkin, jos tekoäly sisällytetään yrityksen tuotteisiin ja palveluihin.
"Älä tyydy valmiisiin kielimalleihin"
Lisää Ailiston ajatuksia voit lukea tästä blogissamme toukokuussa 2025 julkaistusta artikkelista >>
Jansson: Tekoälyä on otettu harkiten käyttöön Bolidenilla
Bolidenin Jani Jansson kertoi tekoälyn käytöstä metalliteollisuudessa ja kaivostoiminnassa. Konenäkösovellukset ovat teknologiana pisimmälle edenneitä ja sen käyttökohteita löytyy tuotannosta. Tekoäly tukee myös asiantuntijoiden toimintaa ja päätöksentekoa. Myös autonomiset ajoneuvot ja robotiikka mullistavat tuotantoa etenkin korkean turvallisuusriskin töissä.
Tekoälyn käyttöönoton oikea ajoitus, osaamisen varmistaminen ja datan saatavuus on olennaista. Esteenä käyttöönotoille voivat tyypillisesti teollisuudessa olla vanhat monoliittiset teollisuusjärjestelmät. Näitä halutaan korvata hajautetummilla ja vähemmän toimittajariippuvaisilla ratkaisuilla.
”Liikkeelle voi lähteä pienistä ja ketteristä hankkeista, jotka tuovat nopeita tuloksia”
Järvinen: Dataprojektin keskiössä muutosjohtaminen
Bronto Skyliftin Tarja Järvinen esitteli tiedolla johtamisen ja datan merkitystä teollisuudessa ja yrityksen muutosjohtamista. Ensimmäiseksi on lähdetty laittamaan perustaa kuntoon rakentamalla yrityksestä datakeskeistä ja selkiyttämällä toimintaa ja roolitusta. Data on saatava luotettavaksi, helposti käytettäväksi ja skaalautuvaksi. Muutos ei ole tapahtunut helposti, koska muutosvastarinnan ohella on havaittu jopa muutosvihamielisyyttä. Siksi kaikki on saatava sitoutettua yhteisiin tavoitteisiin ja siinä johdon merkitys on suuri. Kun perusasiat ja tavoitteet ovat kunnossa, voidaan datakeskeisestä yrityksestä kehittää tulevaisuudessa myös tekoälyä hyödyntävän organisaation.
”Dataprojekti ei ole siirtymä, vaan uudelleenmuotoilu tapahtuu puhtaalta pöydältä”
.jpg?width=500&name=Loihde_some%20(10).jpg)