Data Governance ja Power BI Governance
15.4.2026 klo 15–16
Onko organisaatiosi raportointiympäristö laajennut hallitsemattomasti? Tietoalusta ja raportointiratkaisut ovat olemassa, mutta raportoinnin käyttö ja kehitys koetaan sekavaksi? Tai oletko uudistamassa tietoalusta ja raportointiratkaisuja ja haluat varmistua parhaista käytännöistä, joilla raportoinnin kokonaisuuden hallinta onnistuu tietoturvallisesti ja kestävästi?
Hyvin suunniteltu ja jalkautettu raportoinnin ja itsepalveluanalytiikan hallintamalli tuo data governanceen konkreettisen tason, jonka käyttäjät näkevät ja kokevat omassa työssään. Kun Power BI -raportoinnin prosessit, vastuut, työtilakäytännöt, oikeudet ja laadunvarmistus ovat selkeät, data governance ei jää abstraktiksi periaatteeksi, vaan muuttuu arjen toiminnaksi.
Webinaarin aihealueet:
Data Governance
- Datan laadun hallinta
- Datan omistajuuksien ja roolien hallinta
- Regulaatio- ja tietoturvakysymykset
Power BI Governance
- Power BI Governancen osa-alueet
- Viitekehykset ja esimerkit governancen toteuttamiseen
- Itsepalveluanalytiikka
Kenelle:
- Raportoinnin kehittämisestä vastaavat henkilöt
- Product ownerit, kehityspäälliköt ja taloushallinnon kehitysrooleissa toimivat
Puhujat:
Q&A - Vastaukset alla 👇🏻
Millaisia kysymyksiä pitää huomioida datanhallintaprojektia käynnistäessä työmäärien arvioinnissa?
Työmäärän arvioinnissa keskeistä on ymmärtää laajuus, nykytila, datan kompleksisuus, tarvittava organisaation osallistumisen mahdollisuus sekä käytössä oleva osaaminen, teknologiaratkaisut sekä toimeenpanoon tarvittava tuki sekä erilaisten compliance-vaatimusten huomiointi. Teemme asiakkaille tiedonhallinnan nykytilan kartoituksia, joiden avulla luodaan systemaattinen kuva organisaation nykytilanteesta ja sen osalta tarvittaessa myös vaiheistettu kehityssuunnitelma nykytilasta kohti tavoitetilaa.
Voiko Governance kysymyksiä lähteä pohtimaan "palanen kerrallaan" vai onko parempi yrittää miettiä saman tein laajempaa kokonaisuutta? Mitä hyötyä ja haittaa on eri lähestymistavoista?
Data governancea ei yleensä kannata lähestyä puhtaasti joko kokonaisuutena tai täysin erilisinä palasina, koska molemmissa lähestymistavoissa on selkeitä rajoitteita. Pelkkä kokonaiskuvan suunnittelu johtaa helposti raskaaseen ja teoreettiseen malliin, jota on vaikea viedä käytäntöön. Toisaalta pelkästään yksittäisiin tarpeisiin reagoiva etenevä tekeminen johtaa helposti hajanaisiin käytäntöihin, jotka eivät skaalaudu koko organisaatioon.
Toimivin lähestymistapa on näiden yhdistelmä: ensin määritellään kevyt, mutta riittävä yhteinen kehys, ja sen jälkeen edetään mallin iteratiiviseen kehittämiseen konkreettisten käyttötapausten myötä.