.jpeg?width=4032&height=3024&name=Image%20(68).jpeg)
Web Summit on Lissabonissa vuosittain järjestettävä yksi Euroopan suurimmista kansainvälisistä teknologiatapahtumista. Web Summit kokoaa yhteen startup-yrittäjiä, sijoittajia, yritysjohtajia ja teknologia-alan ammattilaisia. Vuonna 2026 tapahtumaan osallistui järjestäjän mukaan noin 70 000 ihmistä 164 maasta. Olin markkinointialan asiantuntijana ensikertalaisena mukana tapahtumassa ja tarjoilen tässä blogipostauksessa omat henkilökohtaiset poimintani laajasta ohjelmakattauksesta.
"AI:lla tuotettu“ ei kiihdytä ostohaluja
Ostopolut, tiedonhaun muuttuminen ja AI.n hyödyntäminen niin markkinoinnissa kuin tuote- ja palvelukehityksessäkin olivat monessa puheenvuorossa keskiössä. Erityisen mielenkiintoisia näkökulmia ostamisen psykologiaan tarjoili Phill Agnew, joka on briitiläisen Nudge-podcastin perustaja ja juontaja. Hän käsittelee podcastissa kuluttajapsykologiaa ja sitä, miten käyttäytymistieteellistä tutkimusta voi soveltaa markkinointiin.
Agnew toi esiin sen, että saman aikaisesti haluamme hyödyntää AI:ta, mutta emme oikeastaan haluaisi vastaanottaa AI:lla tuotettua sisältöä tai arvosta AI:lla tuotettuja tuotteita tai palveluita. Hän viittasi Zhen Yangin ja Allen Ding Tianin tutkimukseem “Designer-consumer similarity matters: The effect of AI-designed products on purchase intention.” Se julkaistiin Journal of Retailing and Consumer Services -lehden maaliskuun 2026 numerossa.
Tässä tutkimuksessa tutkijat vertasivat yhdeksässä kokeessa, miten osallistujat suhtautuivat tuotteisiin, jotka esiteltiin tekoälyn tai ihmisen suunnittelemiksi. Kokeissa käytettiin esimerkiksi tuoleja, hajuvesiä ja naposteltavia. Tekoälyn suunnittelemaksi merkityn tuotteen ilmoitettu ostoaikomus oli enimmillään 28,8 % pienempi.
Ihmisen roolin korostaminen parantaa mielikuvaa tuotteesta
Saimaisessa tutkimuksessa arvioitiin, että tekoäyllä tuotetun tuotteen tai palvelun heikompi arvostus liittyy siihen, että ostopäätöksen tekijät kokivat tekoälysuunnittelijan vähemmän itsensä kaltaiseksi kuin ihmissuunnittelijan. Agnew nosti tässä yhteydessä esiin myös toisen tutkitun käsitykseen, jonka mukaan, asia johon on käytetty aikaa ja vaivaa on ihmisten mielestä arvokkaampi kuin asia, jonka tuottamiseen aikaa on käytetty vähemmän.
lmiön nimi on vaivannäköheuristiikka (effort heuristic). ilmiön esiintymistä tekoälyn käytön yhteysdessä tutkittiin vuonna 2026 julkaistussa artikkelissa "The effort heuristic in the generative age". Kokeissa osallistujat saattoivat pitää tekoälytaidetta esteettisesti yhtä miellyttävänä kuin ihmisen tekemää taidetta ja silti antaa sille pienemmän rahallisen arvon. Ero pieneni, kun osallistujille kerrottiin konkreettisesti ihmisen työstä, kuten siitä, että ihminen oli hionut ja valikoinut tekoälyn tuotoksia. Tekoälyleiman tuomaa kielteistä vaikutusta voidaan siis hävittää, kun esitellään ihmisen ja tekoälyn yhteistyöksi.
Entäpä ne sirkushuvit? Mihin kiinnitin huomiota Web Summitissa?
Tein Web Summit visiittini aikana nipun keskenään täysin irrallisia muistiinpanoja. Jaan ne listauksena, poimi itseäsi kiinnostavat asiat.
-
Näkemys: Ansaitun median ja yhteisöjen rooli kasvaa ihmisten hakiessa neuvoja kielimalleilta. Kun haku ei johdakaan yritysten sivuille, on näyttävä muissa kanavissa.
-
AI:n käytön myötä sekä graafisissa ilmeissä että kirjoitustyyleissä monimuotoisuus ja erottuvuus on katomassa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden niille, jotka haluavat erottautua.
-
“Maksa tai et näy palvelussa” -malli tulee myös kielimallipalveluihin.
-
Ison keynotepuheenvuoron taustaseinämän rakennuselementtinä toimivat isot muoviset vesitankit. Erittäin symboolista aikana, jolloin veden käytöstä tulee keskustella.
-
Ihastelin ihmisten oivaltavia markkinointikeinoja ihmispaljoudessa. Yksi kulki käytävällä virveli kädessä ja vapaan kiinnitettynä oli viesti, että hän on kalastamassa kumppaneita ja sijoittajia. Toisen paidan selkämyksessä luki “I’m not a hologram yet”. Mitä kekseliästä omassa paidassani olisi voinut lukea?
PS. Tämän reissun ja jutun teki ihan ihminen itse. Oikoluvun teki AI.
