Tekoäly osaa kirjoittaa koodia nopeammin kuin kukaan meistä ehtii ajatella. Nopeasti luotu koodi ei silti automaattisesti tee palvelusta hyvää. Nopea koodi vastaa kysymykseen, miten jokin rakennetaan. Se ei vastaa kysymyksiin siitä, kenelle palvelu tehdään, miksi, ja miten se pysyy toimivana kuuden kuukauden tai viiden vuoden päästä. Moni yritys toteaakin nyt, että vaikka tekoäly on tehnyt kokeilemisesta halpaa, oikean asian löytäminen ja tuottaminen on yhtä vaikeaa kuin ennenkin.
Myös digipalveluiden suunnittelussa tekoäly on hyvä työkalu. Mutta liikaa tekoälyyn nojaava palvelukehitys aiheuttaa usein myös ratkaisuja, joissa on menty riman alta tai aiheutettu konepellin alle sekasotku, joka mahdollistaa ratkaisun toimivuuden vain lyhyellä tähtäimellä.
Tässä muutamia suunnittelun kulmakiviä, jotka on hyvä huomioida myös tekoälyä hyödyntäessä:
1. Tarkoituksenmukaisuus ratkaisee, ei nopeus
Väärän ratkaisun rakentaminen nopeasti tulee aina kalliimmaksi kuin oikean löytäminen ensin. Kun palvelua suunnitellaan, ensimmäinen kysymys ei ole, miten se toteutetaan teknisesti. Ensimmäinen kysymys on, kuka palvelua käyttää ja mitä hän yrittää sillä saada aikaan. Vasta sen jälkeen kannattaa avata koodieditori.
2. Mittarit sovitaan alussa, ei lopussa
Moni hanke mittaa onnistumista vasta kun palvelu on jo julkaistu. Silloin on liian myöhäistä. Onnistumisen mittarit, esimerkiksi käyttöönottoaste, virheiden määrä tai asiakastyytyväisyys, kannattaa sopia jo ennen ensimmäistä koodiriviä. Muuten kukaan ei tiedä, toimiko palvelu vai näyttikö se vain hyvältä demossa. Käyttäjien mukaan ottaminen jo suunnitteluvaiheessa vähentää korjaustarpeita myöhemmässä vaiheessa.
3. Rakenna systeemi, älä käyttöliittymäkuvaa
Hyvä nykyaikainen suunnittelija ei piirrä käyttöliittymäkuvia. Hän rakentaa systeemin, joka elää ja muuttuu ajassa. Järjestelmä mukautuu, kun liiketoiminta pivotoituu, kun käyttäjäjoukko kasvaa, kun uusi säädös tulee voimaan. Käyttöliittymäkuva on valmis heti kun se on piirretty. Systeemi on valmis vasta kun se osaa mukautua.
4. Nopeat kokeilut ovat hyviä, kunhan ne testaavat oikeaa asiaa
Tekoäly on nopeissa kokeiluissa, testaamisessa ja demoilussa aidosti hyödyllinen työkalu. Kokenut suunnittelija käyttää vibekoodausta nopean prototyypin rakentamiseen, jota testataan heti oikeilla käyttäjillä. Prototyyppiä ei ole kuitenkaan tarkoitus julkaista sellaisenaan tuotantoon. Tekoälyllä luodut demot ovat väline oppimiseen, ei lopputuote.
5. Jatkuva kehitys: data ja palaute ohjaavat
Palvelu ei ole valmis lanseerauspäivänä. Käyttödata ja käyttäjäpalaute kertovat, mikä toimii ja mikä ei. Kun palautesilmukka on rakennettu osaksi palvelua jo suunnitteluvaiheessa, jatkokehitys ei ole arvailua vaan johdettua päätöksentekoa.
Yhteenveto
Tekoäly on nopeuttanut rakentamista, ei suunnittelua. Palvelu, joka pysyy relevanttina viiden vuoden päästä, suunnitellaan sellaiseksi tänään. Suunnittelussa onnistumisen edellytyksenä on selvä käsitys käyttäjästä, mittarit alusta asti, systeemi joka mukautuu, ja palautesilmukka joka ohjaa jatkokehitystä.
Kirjoittaja
