Elisa “Edi” Raittila työskentelee Loihteella senior UX-designerina ja tarjoomavastaavana. Hän auttaa asiakkaita käyttäjälähtöisten digitaalisten palveluiden suunnittelussa. Työssään Edi yhdistää graafisen suunnittelun ja sosiaali- sekä kasvatusalan osaamistaan käytettävyyden näkökulmasta toimivien palveluiden kehittämisessä.
Mitä UX-designerin työ pitää sisällään?
“UX-designerina suunnittelen käyttökokemuksia (käyttöliittymiä) ammattilaisten työkaluihin. Työhöni kuuluu muun muassa käyttäjätutkimuksia, saavutettavuuden parantamista, Design Systemien luomista, visuaalista ja graafista suunnittelua. Toisinaan pidän myös koulutuksia ja webinaareja. Tarjoomavastaavana pääsen tässä markkinan murroksessa pohtimaan, miten vastata asiakkaiden todellisiin tarpeisiin. Kehitän sitä, miten osaamisemme ja palvelumme muutoksen ja muotoilun alueilla näkyvät asiakkaillemme.” Edi kiteyttää työnsä sisällön.
Polku senior-tason UX-suunnittelijaksi
“Kasvatusala ja psykologia kiinnostivat minua opiskelualoina. Opiskelin kuvataidekasvatusta Lapin yliopistossa. Pedagogian opinnot auttoivat ymmärtämään, miten ihminen hahmottaa informaatiota ja muistaa asioita. Työskentelin urani alussa sosiaali- ja kasvatusalalla erityisesti eritysryhmien parissa. Erityislasten ja –nuorten kanssa toimiessa sain paljon oppia esimerkiksi oppimateriaalien saavutettavuudesta sekä visuaalisesti ohjeistavista materiaaleista. Juuri nyt olen työn ohella aloittamassa avoimessa yliopistossa kognitiivisen psykologian ja neurologian opintoja, jotka syventävät työssäni tarvittavaa ymmärrystä esimerkiksi siitä, miten ihmiset hahmottavat informaatiota, oppivat käyttämään käyttöliittymiä ja suhtautuvat muutoksiin”, Edi kertoo.
“Saavutettavuudesta ja visuaalisuudesta kiinnostuttuani lähdinkin seuraavaksi opiskelemaan graafista suunnittelua. Olen opiskellut Suomen lisäksi myös Japanissa designia ja taidetta. Olen ollut aina kiinnostunut niin taiteellisesta ilmaisusta, teknisestä design-värkkäyksestä kuin ihmistoiminnan ymmärtämisestäkin ja niinpä hakeuduin töihin teknologia-alalle, jossa voin yhdistää näitä eri kiinnostusalueitani. Erikoisalaani on käyttäjälähtöisyys, saavutettavuus ja monimutkaiset ammattilaiskäyttöliittymät”, Edi kertoo.
Mitä taitoja UX-designerin työ vaatii?
“UX-designerina on hyvä hallita taidot puhtaiden käyttöliittymien tekemiseen ja graafisen suunnittelun taitaminen on myös erinomainen pohja työlle On tärkeää ymmärtää mikä on selkeää ja hahmotettavaa loppukäyttäjälle. Suunnitelmallisuus sekä projektinhallintataidot luovat pohjaa hyvälle yhteistyölle. Työpajojen ja käyttäjätutkimusten vetäminen on tosi iso osa tätä työtä ja niiden tekeminen vaatii sosiaalisia taitoja. Uran alussa kannattaakin rohkeasti lähtee tekemään työtä käyttäjien kanssa heti varhain, eikä ujostella. Ja sosiaalisia taitoja voi opetella kuten mitä tahansa taitoa”, Edi kertoo ja toivoo, että olisi itsekin jo aikaisemmin urallaan rohkaistunut kouluttajan rooliin.
Mitä taitoja olet viime aikoina hankkinut?
“Viimeisimmässä asiakasprojektissa olen perehtynyt keuhkojen toimintakyvyn tutkimiseen ja spirometriastandardiin. Lisäksi olen syventänyt palvelumuotoiluosaamistani peilaamalla menetelmiä omiin käytäntöihini. Myös saavutettavuuskysymykset ovat olleet viime aikoina pinnalla lakimuutoksen vuoksi. Webinaaria varten päivitin taas tietojani saavutettavuudesta, Edi kertoo.
Entä miten AI-työkalujen kehittyminen on vaikuttanut työhösi?
“Testailen aktiivisesti, mihin työhön AI on oikeasti tarkoituksenmukainen. Tällä hetkellä käytän sitä paljonkin esimerkiksi käyttöliittymän terminologian suunnitteluun, ja monessa mielessä se toimii “sihteerinäni”. Monimutkaisten ammattilaiskäyttöliittymien suunnittelussa tekoälyn hyöty ydintyössä on vielä laimeaa. Kuin pyytäisi AI:ta suunnittelemaan rakennuksen arkkitehtuurin ja saisi vastaukseksi vahaliitupiirroksen talosta. Jonkinlaisen käyttöliittymäkuvan voi promptailla, mutta toimivan ja skaalautuvan palvelun suunnitteluun tarvitaan syvempää osaamista. Parhaiten se tällä hetkellä toimii “pikku apurina” siellä täällä. Osaavassa ohjauksessa tekoälystä on hyötyä, mutta oikotie ratkaisuihin se ei ole.
AI:n käyttöön liittyy myös paljon vastuukysymyksiä. Mielestäni meidän vastuullamme on puhua myös AI:n eettisyydestä sekä sen vaikutuksista vaikkapa ekologiaan ja kulttuuriin, työkulttuuriinkin. Voimme luoda rakenteita ja strategioita ja tehdä arvojemme mukaisia valintoja. Tässäkään asiassa teknologia ei saa viedä ihmistä, vaan ihminen ohjaa teknologiaa. Haluan, että Loihde on tulevaisuudessa edelläkävijä myös tekoälyn strategisissa asioissa”, Edi linjaa.
Millaiset vinkit antaisit työuransa alussa olevalle, joka tavoittelee konsultin roolia?
“Kannattaa vain koettaa saada tehtyä hurja määrä erilaisia projekteja. Yrittää saada töihin variaatiota ja tehdä kaikkea sovelluksista uutiskirjeisiin. Vaikka olisi ehkä houkuttelevaa keskittyä vain suunnittelutyöhön, kannattaa lähteä asiakasrajapintaan mukaan, jotta kuulee suoraan asiakkaalta ongelmat, toiveet ja ideat. Kannattaa myös muistaa, että kaiken työkokemuksen ei tarvitse olla suoraan alalta. Kaikki tehtävät, missä pääsee asiakasrajapintaan tai saa kokea painetta projektien maaliin saattamisesta, ovat hyödyksi konsultin työn haltuun ottamisessa. Myös myynnin auttaminen tuo hyvää näkemystä ja taitoa kiteyttää oleellista asiakkaan kannalta”, Edi vinkkaa.
Intohimolla, yhteisöllisesti ja joustavasti
Helmikuussa 2025 Edi palkittiin “Loihde Person of the Year” -palkinnolla. Palkitsemiskriteereissä kerrottiin seuraavaa: “Edi loistaa ja vakuuttaa asiakastapaamisissa sekä sisäisissä tekemisissä, ja hänen asiantuntijuutensa ja taitonsa ovat saaneet paljon kiitosta. Hän on terveen, modernin, tasavertaisen ja lennokkaan kulttuurin ilmentymä, joka rakentaa Loihdetta oikeaan suuntaan.”
Edi itse kuvailee tapaansa toimia työyhteisössä seuraavanlaisesti:
“Omaan mojovasti intohimoa kaikkeen ‘Saisiko tästä tarkoituksenmukaisempaa?’ -tyyppiseen mylläämiseen. Jos en joskus ymmärrä isoa kuvaa, voin silti aina tehdä pieniä oikeita tekoja. Aina löytyy asioita, joita voi tehdä itse. Tykkään lisäksi myös kouluttaa ja järkätä tapahtumia. Kulttuuritoiminta kiinnostaa ja mielelläni vapaa-aikaanikin vietän toimiston tyyppien kanssa. Työssä onnistumista tukee se, että ympärillä on kivoja ihmisiä ja laadukasta työtä. Oulun toimiston jengi on osa pitovoimaa”, Edi kehuu kollegoitaan.
Edi kertoo työskentelytapansa olevan purskahteleva. “Kun teen, teen asioita intensiiviseksi. Teen mieluiten hommia itsekseni keskittyen, mutta toisista innostusta hakien. Designyhteisön koen tärkeäksi sparrausporukaksi työssäni. Itseäni ei haittaa vaihtaa konseptista toiseen lennosta. En ole “kahdeksasta neljään” -tyyppi. Teen innostuspohjaisesti kaikki elämäni asiat. Työnantajan ja asiakkaiden onneksi itselläni sattuu olemaan alaan 24/7 innostus. Mutta niitä hetkinä, jos tuntuu, että hommat eivät etene, en haaskaa kenenkään aikaa. Otan paussin ja uusi idea voi syntyä vaikka illalla silloin kun sitä vähiten puristaa. Itselleni tällainen joustavuus sopii. Sivustakatsojalle se voi joskus näyttää varmaan kaoottisellekin”, Edi toteaa.
Haluatko kertoa jotain Edin elämästä työn ulkopuolella?
“Olen kotosin Hämeestä, mutta varmaan vilkkain kohtaamasi hämäläinen. Olen sittemmin oululaistunut aika läpikotaisin ja rakastan Oulua luultavasti enemmän, kuin terveen ihmisen kuuluisi. Perheesemme kuuluu lisäkseni vaimo, koiran näköinen koira ja 2-vuotias lapsi, eli arkemme on täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita.
Harrastan liikuntaa ja musiikkia. Voimaa ja lihaksia kasvattelen tavoitteellisella salitreenillä ja lisäksi kokeilen mielelläni uusia adrenaliinia nostattavia lajeja. Harrastan myös samoilua ja eloonjäämisjuttuja. Soitan rumpuja punk-bändissä ja firma bändissä vaihtelevasti perkussioneita, haitaria ja koskettimia. Kulttuuritoiminta siis kiinnostaa myös vapaalla!
Haluatko kuulla lisää Ediä? Kurkkaa saavutettavuuswebinaarimme, jossa Edi on asiantuntijana jakamassa osaamistaan>>
Kiinnostaako ura Loihteella? Tutustu uramahdollisuuksiin porukassamme.
