Keskustelen viikoittain suomalaisten yrityspäättäjien kanssa tekoälystä. Monissa keskusteluissa nousee esiin sama havainto: tekoälyyn panostetaan, mutta liiketoimintahyödyt eivät aina vastaa odotuksia. Mistä kuilu johtuu? Ja mitä asialle voi tehdä?
IT-projekti vai liiketoiminnan kehitystä?
Tuoreet tutkimukset vahvistavat havainnon AI-pilottien tuottamattomuudesta. 88 prosenttia organisaatioista käyttää jo AI:ta, mutta vain kolmannes on edennyt piloteista skaalausvaiheeseen. Vain 39prosenttia raportoi yritystason EBIT-vaikutusta.
Pohjoismaiset yritykset allokoivat AI:hin saman verran kuin eurooppalaiset verrokit, mutta saavuttavat hyödyt hitaammin. Vain kolmannes pohjoismaisista organisaatioista realisoi AI-investointinsa arvon alle kahdessa vuodessa. Muualla Euroopassa luku on lähes puolet pienempi.
Data paljastaa rakenteellisen ongelman: Pohjoismaissa AI-agenda on vahvemmin CIO:n käsissä kuin muualla Euroopassa. 32 prosenttia pohjoismaisista yrityksistä pitää AI:ta ensisijaisesti IT:n vastuulla. Muualla Euroopassa luku on 23 prosenttia.
Kun AI elää IT-osastolla, fokus siirtyy teknologiaan liiketoiminnan sijaan. Syntyy pilotteja, joilla ei ole selkeää omistajaa. Proof of concepteja, jotka eivät koskaan skaalaudu. Ja investointeja, joiden ROI jää mittaamatta.
Varjo-AI on näkymätön riski
Samaan aikaan kun viralliset kehitysankkeet junnaavat, AI leviää organisaatioissa hallitsemattomasti. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia ChatGPT-tilejä, koska viralliset työkalut puuttuvat tai ovat liian hitaita.
Tämä niin sanottu varjo-AI ei ole pahantahtoista. Se on pikemminkin osoitus siitä, että ihmiset haluavat työskennellä tehokkaammin ja oppia uutta. Mutta seuraukset ovat vakavat: yritysdata päätyy ulkoisille palvelimille, tiedon jäljitettävyys puuttuu, ja kun työntekijä lähtee, tieto lähtee mukana.
Hallitsemattoman AI-käytön todellinen hinta kertyy huomaamatta. Ei budjettirivillä, vaan menetettyinä liiketoimintamahdollisuuksina ja riskeinä, jotka realisoituvat vasta myöhemmin.
AI osaksi yrityksen infrastruktuuria
86 prosenttia yrityksistä aikoo kasvattaa AI-investointeja tänä vuonna. Mutta samaan aikaan vain 20 prosenttia työntekijöistä kokee olevansa aktiivisia osallistujia AI-muutokseen. Tässä piilee ongelma. Jos organisaatio investoi AI:hin mutta ei tarjoa hallittua ympäristöä sen käyttöön, työntekijät rakentavat omansa.
Varjo-AI:n kitkeminen kielloilla ei toimi. Työntekijät ohittavat rajoitukset, jos parempaa vaihtoehtoa ei ole tarjolla. Ratkaisu on tarjota toimiva ja turvallinen tapa käyttää AI:ta.
Tämä tarkoittaa, että AI-palvelut tuodaan osaksi organisaation hallittua IT-ympäristöä. Ei erilliseksi kokeiluksi vaan osaksi arkea samalla tavalla kuin muutkin yrityksen järjestelmät. Tällöin AI-palvelut ovat saatavilla keskitetysti ja hallitusti. Käyttö perustuu samoihin tunnuksiin ja käyttöoikeuksiin kuin muutkin järjestelmät. Toiminta on läpinäkyvää ja jäljitettävää, ja data pysyy organisaation hallinnassa.
Kun virallinen ratkaisu on helpompi ja turvallisempi kuin omat kiertotiet, varjo-AI vähenee luonnollisesti. Työntekijät käyttävät sitä mikä toimii ja tukee työtä parhaiten.
Kolme asiaa, jotka erottavat onnistujat
Tutkimukset tunnistavat selkeän eron AI:sta arvoa saavien ja muiden toimijoiden välillä. Onnistujat tekevät kolme asiaa toisin:
- He ajattelevat isommin. High performer -organisaatiot tavoittelevat transformatiivista muutosta kolme kertaa todennäköisemmin kuin muut. He eivät optimoi nykyisiä prosesseja vaan suunnittelevat ne uudelleen.
- He suunnittelevat työnkulut uudelleen. Lähes kolminkertainen osuus onnistujista on muuttanut fundamentaalisesti tapaa, jolla työ tehdään. AI ei ole lisäosa vanhan päälle vaan uuden toimintamallin ydin.
- Johto omistaa agendan. Onnistujien organisaatioissa ylin johto demonstroi sitoutumista AI-hankkeisiin kolme kertaa vahvemmin. He eivät delegoi AI:ta IT:lle vaan johtavat sitä itse.
Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille organisaatioille?
Pohjoismaiset yritykset ovat digitaalisesti kypsiä. Infrastruktuuri on kunnossa, data-arkkitehtuurit ovat olemassa, ja osaajia löytyy. Mutta AI:n kohdalla tämä kypsyys ei ole tuottanut odotettua etumatkaa.
Suositus on selkeä: AI ei saa ollaIT-projekti. Sen pitää olla liiketoiminnan kehitystä, jota teknologia mahdollistaa. CEO ja liiketoimintajohto eivät voi delegoida AI-agendaa. Heidän pitää omistaa se.
Tämä ei tarkoita, että jokaisen johtajan pitäisi ymmärtää malliarkkitehtuureja tai promptien optimointia. Se tarkoittaa, että johdon pitää tietää, mitä AI mahdollistaa heidän liiketoiminnassaan, ja vaatia tuloksia.
Lähteet
(1) Deloitte: Nordic AI Investment is Rising –But Firms Risk Missing Out on Business Value, joulukuu 2025
(2) McKinsey: The State of AI in 2025 –Agents, Innovation and Transformation, marraskuu 2025
(3) Forbes / K2 Integrity: Shadow AIGovernance, tammikuu 2026
(4) Accenture: Pulse of Change 2026, tammikuu2026
Kirjoittaja
Jan Holmberg
AI ja Analytiikka -palvelualueen johtaja
Keskityn auttamaan pohjoismaisia organisaatioita rakentamaan AI-kyvykkyyksiä, jotka tuottavat mitattavaa liiketoiminta-arvoa.
.jpg?width=500&name=Loihde_some%20(33).jpg)
