Teollisuuden OT-ympäristöt ovat muuttuneet aiempaa avoimemmiksi ja monimutkaisemmiksi, mikä lisää sekä hyökkäyspintoja että vaatimuksia turvallisuuden hallinnalle. Onnistunut suojaus edellyttää näkyvyyttä, valvontaa ja hallittua arkkitehtuuria, jotka eivät kuitenkaan saa häiritä tuotannon jatkuvuutta.
Teollisuuden ja kriittisen infrastruktuurin OT-ympäristöt elävät murroskautta. Automaatiojärjestelmät, sensorit ja valvontalaitteet liittyvät yhä tiiviimmin yritysten muihin teknologioihin ja verkkoihin. Tämä kehitys parantaa tuotannon tehokkuutta, mutta avaa samalla uusia hyökkäyspintoja. Aiemmin OT-järjestelmiin luotettiin, koska ne toimivat suljetuissa verkoissa, eli IT ja OT toimivat erillään toisistaan. Näin ei ole enää kaikkialla, ja siksi turvallisuusratkaisut on suunniteltava huomioimaan muuttunut uhkaympäristö. IT ja OT ovat yhdistyneet ja tämä täytyy tunnistaa. Uhkat tulevat IT:n kautta, mutta aktivoituvat vasta tuotannossa. Tuotanto on suojattava ja kilpailukyky turvattava.
OT-verkot eivät ole pelkkiä teknisiä komponentteja. Niissä on usein vuosia käytössä olleita laitteita ja protokollia, jotka eivät ole suunniteltuja modernia tietoturvaa varten. Tämä tekee niistä herkkiä hyökkäyksille ja vaikeasti hallittavia. Uhkatoimijoiden osaaminen kasvaa koko ajan, ja erityisesti teollisiin ympäristöihin kohdistuvat, automaatiojärjestelmiä hyödyntävät hyökkäykset ovat yleistyneet.
Toteuta näkyvyys ja valvonta tuotannon ehdoilla
OT-ympäristön suojaamisen keskeinen periaate on saada riittävä näkyvyys kaikkiin laitteisiin ja niiden väliseen liikenteeseen. Tämä ei kuitenkaan saa aiheuttaa katkoja tai häiriöitä tuotantoon. Monet tuotantolaitteet eivät kestä aktiivisia skannauksia tai raskaita turvatarkistuksia. Siksi valvonta on toteutettava tekniikoilla, jotka keräävät tietoa passiivisesti ja ennakoivasti. Jos uhka etenee IT:n suojausten läpi huomaamatta OT-järjestelmiin, täytyy olla keinoa havaita se. Uhka OT:n prosesseissa voi pahimmillaan vaarantaa ihmisten turvallisuuden. Tästä tunnetuin esimerkki on Triton-haittaohjelma, joka löydettiin vuonna 2017. Toinen esimerkki kehittyneistä kyberhyökkäyksistä, johon kannattaa tutustua on Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaan käyttämä Industroyer-haittaohjelma. AI mahdollistaa OT-ympäristöihin kohdistuvien hyökkäyksien kehittymisen edelleen. Uusimpana OT:hen suunnattuna uhkana on hyökkäysalusta Chernovite Pipedream, jolla voi toteuttaa hyökkäyksen eri vaiheet tiedustelusta itse hyökkäyksen eskalointiin.
Verkon havainnointityökalut, päätelaitteiden tunnistaminen ja liikenteen seuranta muodostavat perustan. Näiden avulla voidaan havaita poikkeavia yhteyksiä, vanhentuneita laitteita ja epätyypillistä liikennettä. Kun valvonta ulottuu laitetasolle asti, organisaatio saa ymmärryksen siitä, mitä verkossa todella tapahtuu. Samalla voidaan estää tilanteet, joissa haitallinen toiminta havaitaan vasta silloin, kun tuotantoon on jo syntynyt vahinkoa.
OT-ympäristön näkyvyyteen liittyy myös kyky tunnistaa riippuvuuksia. Monimutkaisissa prosesseissa yksittäisen laitteen häiriö voi aiheuttaa ketjureaktion. Turvallisuustyö tehostuu merkittävästi, kun kriittiset osat, niiden väliset suhteet ja mahdolliset riskit on tunnistettu.
Erottele verkot ja hallitse liikennettä
Vaikka OT-järjestelmä ei olisi yhteydessä avoimeen internetiin, se on silti altis sisäisille riskeille. Siksi verkon segmentointi ja tiukka pääsynhallinta ovat välttämättömiä. Hallintaverkko, ohjausverkko ja tuotantoverkko kannattaa erottaa selkeästi toisistaan. Näin yksittäinen poikkeama ei leviä koko ympäristöön.
Pääsynhallinnan tavoitteena on rajata liikenne vain siihen, mikä on toiminnan kannalta välttämätöntä. Tämä vähentää altistuspintaa ja estää sivuttaisliikkeen hyökkäystilanteissa. Käyttäjien roolit tulee määritellä huolellisesti. Myös etäyhteyksien turvallinen hallinta on tärkeää, koska laitteiden toimittajat ja huoltokumppanit voivat tarvita pääsyn järjestelmiin.
Segmentointi on kuitenkin toteutettava niin, että prosessit eivät häiriinny. Tämä edellyttää huolellista suunnittelua ja automatisoituja valvontamekanismeja, jotka varmistavat ympäristön jatkuvan toiminnan.
OT-turvallisuus ei ole vain tekninen kysymys
Onnistuminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä tuotannon, ylläpidon ja tietoturvan välillä. Kun vastuut ja roolit ovat selkeät ja päätöksenteko perustuu yhteiseen tilannekuvaan, haavoittuvuuksien korjaus ja riskienhallinta nopeutuvat. Organisaation on hyvä tehdä turvallisuudesta osa normaalia toimintaa, ei erillinen projekti.
Moderni OT-turvallisuusarkkitehtuuri koostuu näkyvyydestä, pääsynhallinnasta, valvonnasta ja toimintamalleista, jotka tukevat toisiaan. Yhdessä ne muodostavat kokonaisuuden, joka suojaa sekä teknistä infraa että liiketoimintaa. Kun ratkaisut suunnitellaan tuotannon ehdoilla, ne eivät kuormita ympäristöä vaan parantavat sen luotettavuutta.
OT-ympäristön suojaaminen edellyttää tasapainoa. Turvallisuusratkaisujen täytyy olla riittävän vahvoja torjumaan nykyaikaisia uhkia, mutta samalla niiden on toimittava häiriöttömästi teollisten prosessien rinnalla. Organisaation kannattaa panostaa näkyvyyteen, valvontaan ja selkeään verkkoarkkitehtuuriin. Tämän lisäksi tarvitaan henkilöstön osaamista ja turvallisuuskulttuuri, joka tukee jatkuvaa parantamista.
Kun teknologia ja toimintatavat rakentuvat toisiaan vahvistaviksi, OT-ympäristö pystyy vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin ilman riskiä tuotannon keskeytyksistä.
Muistilista: Näin toteutat turvallisen, näkyvän ja häiriöttömän OT-ympäristön
Perinteisten IT-tietoturvatoimien lisäksi OT-ympäristössä kannattaa lähestyä turvallisuutta kokonaisvaltaisesti yhdistäen sekä tekniset ratkaisut että prosessit.
- Kartoitus ja jatkuva tilannekuva
Selvitä käytössä olevat laitteet, järjestelmien riippuvuudet ja niiden kriittisyys. Tämä on lähtökohta riskienhallinnalle. - Segmentointi ja pääsynhallinta
Erota hallinta-, ohjaus- ja tuotantoverkot. Käytä pääsynhallintaa ja minimoi liikenne vain tarpeelliseen. - Valvonta laitetasolta alkaen
Käytä verkon havainnointia (NDR), päätelaitesuojausta (EDR), identiteettivalvontaa ja lokien hallintaa. Näin mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida nopeasti. - Zero Trust eli nollaluottamusperiaatteet tuotantoympäristöön
Mahdollisuus soveltaa, jos arkkitehtuuri ja prosessit tukevat sitä (legacy-järjestelmät huomioiden). - Organisatorinen tuki ja turvallisuuskulttuuri
Teknologia ei riitä, jos ihmisten toimintatavat ovat vanhentuneita. Ylimmän johdon sitoutuminen ja selkeät vastuut ovat keskiössä.
PS. Katso aihetta koskeva webinaarimme ja syvenny teemaan tarkemmin.
