Verkko – välttämätön paha vai strateginen investointikohde?

Moderni verkkoinfra tarjoaa nopeutta. Välttämättä kaikille kymmenille tai sadoille gigabiteille ei ole tarvetta, mutta olennaisempaa onkin, että verkon kellotaajuus muuttuu suuremmaksi. Paketit liikkuvat verkossa nopeammin ja ruuhkaantumista tapahtuu vähemmän, kun liikenne saadaan välitettyä eteenpäin nopeammin isommilla porttinopeuksilla.

Laitteiden ja alustojen kapasiteetit kasvavat jatkuvasti, joten samalle rahalla saa nyt enemmän vastinetta kuin ennen. Isompi kapasiteetti on yleensä suhteessa halvempaa kuin pieni. Suuremman ja joustavamman kapasiteetin myötä liikennettä voi vapaammin siirtää hajautuneiden tai keskitettyjen palvelukomponenttien välillä. Se antaa liikkumavaraa toteuttaa palveluita itselle sopivalla tavalla.

Ongelmanratkaisun kannalta on tärkeää saada tilannekuva koko verkon ja siihen liittyvien laitteiden toiminnasta. Verkon täytyy pystyä tuottamaan telemetriatietoa laitteista ja liikenteestä. Keskitetyn hallinnan tapahtuma- ja analytiikkapalveluiden kautta saadaan kuva koko ympäristön tilasta. Näin poikkeamat voidaan helposti havaita ja paikallistaa. Tekoäly auttaa poikkeamien esiin nostamisessa ja yhdistelyssä.

AIOps-työkaluilla heikkoja signaaleja voidaan yhdistellä selkeiksi ongelmiksi tai kokonaisuuksiksi. Ylläpitäjän on helppo nähdä ja ymmärtää konteksti, jonka perusteella korjauskin yleensä löytyy nopeasti. Tekoäly osaa myös ehdottaa korjaustoimenpiteitä ja jatkotutkimuskohteita, ehkäpä jatkossa myös korjata vikoja automaattisesti. Piilevät vikapaikat löytyvät joskus jopa ennakoivasti ennen kuin ongelma alkaa näkyä käyttäjille tai palveluille.

Tekoälyavusteinen operointi tarjoaa myös simulointi- ja varmistustoimintoja. Digitaalinen kaksonen mallintaa infran ja palvelut niin, että muutoksia ja niiden vaikutuksia voidaan simuloida etukäteen. Samalla syntyy dokumentaatio ja hetkellinen tilannekuva verkosta. Näin eri tilanteita voidaan verrata toisiinsa. Synteettisten käyttäjien avulla malli voi mitata palveluiden toimivuutta erilaisissa tilanteissa. Kun muutoksen vaikutukset tiedetään etukäteen, epävarmoista ja hankalista muutoksista tulee arkipäiväisiä, ja ne uskalletaan ajaa tuotantoon turvallisin mielin.

Ennakoivalla ja suunnitelmallisella muutoshallinnalla pienennetään tuotannollista riskiä ja säästetään rutkasti aikaa ja rahaa vähentämällä raskaita suunnittelukokouksia, CAB-kierroksia ja yleistä epävarmuutta. Ongelmia aina kuitenkin tulee ja tärkeintä on saada ne korjattua nopeasti. Siksi näkyvyys koko verkkoon ja muutosten vaikutusten näkyväksi tekeminen auttavat löytämään ongelmat ja korjaamaan ne pikaisesti. 

Verkossa on tehty tietoturvaa aina, mutta pelkän verkon tietoturvaominaisuudet eivät enää riitä nykyisessä uhkatilanteessa. SASE yhdistää verkon ja tietoturvan samaan alustaan pilvimallisesti SaaS-palveluksi paketoituna. SASE liittää verkkoalustaan käyttäjäidentiteetin, päätelaitteet, sovellukset, hienojakoiset ja kerrokselliset pääsynhallintapolitiikat sekä kokonaisvaltaisen näkyvyyden palveluiden käyttöön. Näillä eväillä voidaan toteuttaa Zero Trust -mallia.

SASE myös joustavoittaa palveluiden käyttöä ja parantaa käyttökokemusta. SD-WAN toteuttaa ketterän ja optimoidun verkkotopologian operaattoreista tai fyysistä yhteyksistä riippumatta. SASE-palvelut tuovat mukaan keskitetyt kehittyneet tietoturvaominaisuudet joustavasti ja helposti käyttöönotettavina sovelluskomponentteina. SASE-alustalta voidaan hallita koko hajautuneen IT-toimintaympäristön tietoturva omasta infrasta pilvialustoihin ja päätelaitteista SaaS-palveluihin. SASE voi jatkossa ollakin koko verkon ohjauskeskus, josta mukaan liitettyjä palvelukomponentteja ohjaillaan keskitetysti.

Ongelmana hajautuneissa digipalveluissa on, miten löytää vikapaikat pitkistä palveluketjuista. Digitaalisen käyttökokemuksen mittaus (DEM) antaa kokonaiskuvan, miten palvelut toimivat käyttäjän näkökulmasta, ei pelkästään verkon, vaan myös koko palveluketjun komponenttien osalta. Ylhäältä kokonaisnäkymästä saadaan kuva missä kohtaa ongelmia on ja alaspäin porautumalla voidaan tarkentaa ongelmat hyvin tarkkaan tiettyyn kohtaan. Ongelmakohtien löytäminen tehostuu, monitoimittajaympäristön pallottelu vähenee ja käyttäjä saa palvelut paremmalla laadulla.

Monimutkaistuva tietoturva lisää myös käyttäjän vastuuta omista toimistaan ja päätelaitteistaan. Käyttäjän ei tarvitse osata monimutkaisia järjestelmiä tai pelätä riskeeraavansa tietoturvaa, jos modernit välineet hoitavat etäyhteyden, pääsynhallinnan ja palveluiden käyttöoikeudet läpinäkyvästi ja automaattisesti taustalla määritellyn roolin ja politiikan mukaisesti. Tyytyväinen käyttäjä saa tarvitsemansa palvelut helposti ja turvallisesti, ja voi tehdä työnsä tehokkaasti.